Säännöt, säännöt, säännöt... Sääntöjä on kaikkialla, ja erityisesti koripallossa on tehty paljon enemmän tai vähemmän merkittäviä sääntöjä. Koska kaikkien sääntöjen kirjoittaminen ja lukeminen kestäisi 100 vuotta, ja lisäksi on eroja eri liittojen välillä, olemme valinneet yleisimmät ja tärkeimmät säännöt, jotka kaikkien on tiedettävä pelatakseen koripalloa erotuomarin kanssa.
Tässä oppaassa käydään siis läpi yleisimmät säännöt, mutta ei sääntöä, jota käytetään vain NBA:ssa ja jota on käytetty vain kerran säännön keksimisen jälkeen, mistä sekä sinä, joka luet, että me, jotka kirjoitamme, olemme tyytyväisiä.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA pelaa erityissäännöillä. Peliä pelataan 4×10 minuuttia. Neljä jaksoa on jaettu kahteen puoliaikaan. Ensimmäisen ja toisen jakson sekä kolmannen ja neljännen jakson välillä on kahden minuutin tauko. Ja sitten on 15 minuutin tauko kahden puoliajan välillä. Jos peli päättyy neljän jakson jälkeen tasan, pelataan viiden minuutin lisäjaksot, kunnes voittaja on selvillä.
NBA:ssa peliaika on hieman erilainen. Siellä pelataan 12 minuutin jaksoja.
Pisteitä voidaan tehdä eri paikoista kentällä. Yleisin tapa tehdä pisteitä on korin läheltä. Täällä pisteestä saa kaksi pistettä. Jos osut ison kaariviivan takaa, saat kolme pistettä. Lisäksi voit tehdä pisteitä vapaaheitoilla. Rangaistusheittoja saa, jos heittävää pelaajaa osuu käsivarteen tai vartaloon heiton aikana.
Jos pelaaja ei osu heittoon, pelaaja saa heittopisteitä sen verran kuin heittoon oli oikeutettu pisteinä. Tämä tarkoittaa, että jos pelaaja on yrittänyt heittää kaariviivan takaa, hänelle myönnetään kolme vapaaheittoa. Jos tämä tapahtui kaariviivan sisäpuolella, hänelle myönnetään kaksi heittoa.
Jos pelaaja osuu heittoon, kun hän on osunut ja vastustaja on tehnyt virheen, pisteet lasketaan ja pelaaja saa ylimääräisen vapaaheiton. Jopa neljä pistettä voidaan siis saada samassa järjestyksessä.
Jos kävisimme läpi kaikki sääntöjen kohdat, tästä tulisi todella pitkä viesti. Yleisesti ottaen koripallokentällä ei saa lyödä, työntää tai potkia. Tämä kaikki veloitetaan virheeksi. Et myöskään saa työntää vartalolla.
Voit yrittää liikuttaa vastustajaa omassa asennossasi yhdellä taivutetulla kädellä selän takana. Se on kuitenkin tehtävä lempeästi ja reilusti, joten lyöntien heittäminen on kielletty.
Rikkeet kohdistetaan usein palloa pitävään pelaajaan, sillä siellä tapahtuvat tyypillisimmät virheet. Tyypillisesti siksi, että puolustaja yrittää työntää pallon pois pallon kantajan käsistä. Tämä johtaa yleensä virheeseen, koska puolustaja lyö vahingossa pallon kantajaa käsivarteen tai käsiin. Pallon varastaminen pallon kantajalta edellyttää, että pallo otetaan jotenkin haltuun ottamatta kontaktia pallon kantajaan. Mikä on todella vaikeaa.
Näiden lyöntivirheiden lisäksi on myös virheitä huonosta käytöksestä. Eli jos valitat ja huudat tuomareille tai vastustajille. Näin tuomarit voivat halutessaan antaa sinulle niin sanotun teknisen virheen. Tekninen virhe antaa automaattisesti vastustajalle vapaaheiton ja peli jatkuu siitä, mihin se jäi ennen virhettä.
Jos teet todella kovan virheen, kuten vastustajan estämisen tai lyömisen perusteettomasti, kun pallo on ulottumattomissa, kyseessä on epäurheilijamainen virhe. Se, mitä jalkapallomaailmassa yleisesti kutsutaan keltaiseksi kortiksi. Jos saat kaksi tällaista korttia samassa ottelussa, sinut erotetaan pelistä kuten jalkapallossa. Toisin kuin jalkapallossa, joukkue saa kuitenkin vaihtaa toisen pelaajan, joten kentällä voi olla edelleen viisi miestä.
Koripallo on suunniteltu viihdyttäväksi ja dynaamiseksi peliksi. Siksi peliin on rakennettu monia aikasääntöjä. Tunnetuin on tietenkin heittokello, joka pitää kirjaa siitä, kuinka kauan palloa hallussaan pitävällä joukkueella on aikaa viimeistellä. Kun he saavat uuden pallon haltuunsa, heillä on 24 sekuntia aikaa viimeistellä. Jos pelaaja saa pallon maaliin ennen ajan umpeutumista ja saa levypallon, kello korjataan 14 sekuntiin.
Maalintekopaineen lisäksi pelaajien on noudatettava useita aikasääntöjä. Heidän on muun muassa poistuttava omalta puoliskoltaan 8 sekunnin kuluessa siitä, kun he ovat saaneet pallon haltuunsa. Jos he eivät onnistu siinä, he menettävät pallon ja vastustaja saa pallon.
Jos pallo on mennyt rajojen ulkopuolelle, pelaajalla, jonka on heitettävä pallo takaisin sisään, on viisi sekuntia aikaa heittää pallo sisään saatuaan pallon erotuomarilta. Jos hän ei onnistu siinä, pallo menee takaisin vastustajalle.
Koripallossa on useita aikasääntöjä. Hyökkäävänä pelaajana sinun on myös huomioitava, että et voi seistä rangaistusalueella yli kolmea sekuntia peräkkäin. Jos teet näin, pallo menee myös vastustajalle.
Viimeinen on niin sanottu neljän sekunnin sääntö. Sen mukaan pallonkantaja ei saa pitää palloa hallussaan yli neljää sekuntia sen jälkeen, kun hän on ottanut pallon haltuunsa pallon dribblaamisen jälkeen.
Koripallo-otteluun saa tuoda 12 pelaajaa. Kummallakin joukkueella on kentällä viisi miestä kerrallaan, ja voit vaihtaa niin monta kertaa kuin haluat. Pallon on kuitenkin oltava poissa pelistä, kun vaihdot tehdään. Tämä koskee myös aikalisiä, virheitä ja sitä, kun pallo on poissa pelistä.
Koripalloa pelataan yleensä sisätiloissa, ja joskus pallo osuu kattoon. Jos näin käy, pallo tuomitaan pelikentän ulkopuolelle, ja pallon heittäneen pelaajan vastustaja saa pallon haltuunsa.
Lisäksi pallo on samalla tavalla poissa pelistä, jos se osuu johonkin muuhun kuin levyyn/koriin. Esim. ripustimet, koripallokehät tai koripallokehän jalustat.
Pallo on pelikentän ulkopuolella vain, jos se koskettaa lattiaa linjojen ulkopuolella tai jos pallon kantaja astuu pelikentän ulkopuolelle. Pallo saa siis mennä väylälinjojen ulkopuolelle, kunhan se ei kosketa lattiaa linjojen ulkopuolella.
Olemme yrittäneet tuoda esiin joitakin yleisimmin käytettyjä sääntöjä, jotta uudet koripallofanit ymmärtäisivät peliä paremmin. Jos haluat lukea täydelliset koripallosäännöt, voit lukea ne Tanskan koripalloliiton verkkosivuilta.